HOST FAMILY

Seuraavien viikkojen aikana tulen tekemään paljon pieniä postauksia, koska en halua kirjoittaa yhtä isoa postausta, jossa on paljon sekalaisia aiheita, joten näen parhaaksi kirjoittaa monta pientä.

Ensimmäiseen host perheeseeni eli isäntäperheeseeni kuuluu äiti, isä, 12-vuotias sisko sekä 15-vuotias sisko, joka on tällä hetkellä vaihdossa Suomessa, joten häntä en ole edes tavannut.
Toiseen host perheeseeni kuuluu äiti, isä, 12-vuotias veli, 19-vuotias veli sekä 22-vuotias sisko, myös näiden lisäksi isovanhemmat. 

Hassu juttu tässä on se, että toinen host perheeni on ensimmäisen host perheeni perhettä. Eli tämänhetkisen host isäni veli on seuraavan host perheeni isä. Tämän vuoksi näen myös toista host perhettäni melkein joka päivä, koska he ovat perhettä, mutta myöskin koska he asuvat kävelymatkan päässä ensimmäisestä host perheestäni. 

Olen oikeasti ihan kauhean onnellinen siitä, että olen saanut aivan ihanan perheen itselleni, tai siis kaksi ihanaa perhettä, koska toinen host perheeni on vähintään yhtä mukava kuin ensimmäinenkin. Ihana juttu myöskin on se, että vanhempi host veljeni sekä sisko toisesta perheestä on se, että he molemmat ovat olleet vaihdossa, toinen Italiassa ja toinen Suomessa, joten opetamme kieliä toisillemme. Sisko opettaa minulle Japania ja minä hänelle Suomea. 

Yhteensä minulla tulee olemaan luultavasti 3 perhettä, joten olen noin neljä kuukautta tässä perheessä, missä olen nyt. Olen erittäin ilonen, että olen tässä perheessä, mutta kyllä täältä huonojakin puolia löytyy. Esimerkiksi se, että minun täytyy herätä jokainen aamu 7. Siitä en pidä ollenkaan, mutta olen jo pikkuhiljaa alkanut tottumaan rytmiin, joten minun on helpompi aamuisinkin herätä. Kaikki muut jutut tosin sujuvat erittäin hyvin. Kielimuuri oli aluksi hieman ongelma, mutta nyt kun olen oppinut hieman Japania - jota en puhunut lainkaan tänne tullessani - voin jopa komminukioida perheen kanssa jotenkin, koska suurinosa japanilaisista ei puhu lainkaan englantia mukaanlukien perheeni, niin ei ole minullekaan hyötyä puhua englantia. Onneksi voin kuitenkin puhua hieman englantia toisen perheen host sisarusteni kanssa.

En voi myöskään sanoin kuvailla, kuinka iloinen olen siitä, että perheeni vie minua Tokioon, kaupunkiin johon rakastuin sillä hetkellä, kun näin sen. Perheessäni on tiukat säännöt, mutta ne ei minua haittaa, olen onnellinen, että saan olla tässä perheessä, joka on turvallinen ja viihtyisä. 

Mutta tässä taitaa olla kaikki tiivistettynä tällä kertaa.

Terveisin, 

Eerika

ONE WEEK IN JAPAN

Vihdoin ja viimein sain käynnistettyä tietokoneeni...

Olen pahoillani, koska en ole kirjoittanut Etelä-Korean jälkeen mitään, mutta siihen on kuitenkin hyvä syy. Japanissa on erilaiset pistokkeet, ja minä en tietenkään ollut itselleni adapteria ostanut, joten jouduin metsästämään sellaisen täältä ja lopputulos oli, että ostin 3 erilaista adapteria ennen kuin oikea löytyi. Pidemmittä puheitta, voisin siirtyä kertomaan teille hieman jotain Japanista.

21.08.2017 saavuin Tokyo Narita International Airportille toisen suomalaisen vaihto-oppilaan kanssa, ja oh boy me oltiin paniikissa. Kun kone laskeutui turvallisesti kiitoradalle, olin samaan aikaan helpottunut, mutta niin kauhuissani kun vain voi olla. Silloin todellisuus iski. Kaikki alkoi vihdoin tuntua todelta...

Mutta en voi sanoin kuvailla, kuinka helpottunut olin kun näin ensimmäisen kerran vastaanottavan klubin RYE jäsenet, sekä toisen Host perheeni Äidin. Lähdimme lentokentältä ajamaan ensimmäiseen Host perheeseeni, joka on aivan ihana, voin kertoa erikseen toisessa postauksessa Host perheestäni. 

Täällä sitä nyt sitten ollaan Japanissa viikko asusteltu, ja voin kyllä rehellisesti sanoa, että rakastan Japania. En haluaisi missään tapauksessa lähteä kotiin vielä, koska olen saanut todella paljon uusia 2770 piirin vaihto-oppilas kavereita, ja he ovat ihan hullun mukavia, joten kyllä olen viihtynyt todella hyvin täällä. Japanin kielikin alkaa pikkuhiljaa tarttumaan mieleeni, ja alan ymmärtämään Japania, joten elämäni rullaa todella hyvin täällä.

Kerron enemmän seuraavissa postauksissa, esimerkiksi ortientaatio leiristä, Tokyosta, arjesta, koulusta sun muusta. Aiheita saa ehdottaa!

Terveisin,

Eerika

MADE IT TO SOUTH KOREA

Tuntuu hullulta katsoa aikaa vuosi taaksepäin, kun olin juuri aloittanut vaihto prosessin tietämättä, mitä tulee tapahtumaan vai tuleeko tapahtumaan mitään. Tuli tapahtumaan jotain...

Tällä hetkellä istun sängylläni hotelli huoneessa, jonka jaan kahden muun tytön kanssa Soulissa, Etelä Koreassa. Kun katson ulos hotelli huoneen ikkunasta, joudun kysymään itseltäni olenko todella täällä, onko tämä todella totta? Kyllä, olen todella täällä, tämä todella on totta. 

Olen nyt ollut Soulissa kohta kaksi kokonaista päivää, koska lentomme saapui Seoul Incheon Airportille kello 8:20. Suomesta lähteminen oli minulle helpoin asia koko maailmassa, mutta läheisten ihmisten jättäminen Helsinki Vantaa lentokentälle oli minulle vaikein asia koko maailmassa. En selvinnyt hyvästien jättämisestä vuodeksi itkemättä. Itkin kirjaimellisesti silmäni pihalle. Valehtelematta lähtö oli vaikea, mutta kun katson ulos ikkunasta, lähtö oli oikea ratkaisu. 

En voi millään sanoin kuvailla kuin kaunista Soulissa on...

Terveisin,

Eerika

VISA AND ROADTRIP TO EUROPE

VISA 

Kaksi viikkoa sitten kävin hakemassa Helsingistä Japanin suurlähetystyöstä viisumin, jonka hakeminen osottautui paljon helpommaksi, mitä olin aikaisemmin kuvitellut sen olevan. 

Viisumin hakemisessa oli muutama vaihe, jotka minun piti suorittaa. 

Kävellä turvatarkastuksen ohi.

Mennä luukulle, kun minut kutsuttiin.

Kuunnella ohjeet.

Näyttää heille passi.

Ottaa viisumi.

Lähteä pois.

Viisumin hakeminen oli erittäin yksinkertaista. Nyt minulla sitten ei ole mitään jäljellä muuta kuin saada pinssit tehtyä loppuun, jotka myöskin ovat loppusuoralla. 

ROADTRIP

Tämä ei liity mitenkään vaihtovuoteeni, mutta halusin tulla kertomaan myös hieman reissustani Eurooppaan.

Samana päivänä, kun hain viisumin, lähdimme kiertämään Eurooppaa autolla perheeni kanssa pariksi viikkoa. Kävimme Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekissä, Itävallassa, Sloveniassa, Kroatiassa, Italiassa, Sveitsissä, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. 

Roadtrip oli kyllä huikea, ja kilometrejäkin tuli huimat 6600, että kyllä oli aika paljon autossa istumista, mutta välillä pysähdyttiin tiettyihin paikkoihin pidemmäksi aikaa kuten Kroatiaan, jossa vietimme kolme päivää ihanan meren rannalla auringon paahteessa. Italiaan pysähdyttiin myöskin, jotta voisimme Venetsian kiertää, ja Venetsia oli kyllä kiertämisen arvoinen paikka. 

Reissu oli kaikenkaikkiaan todella onnistunut, ja se vei kyllä ajatukseni vähäksi aikaa pois Japanista, joka oli hyvä asia, koska pystyin rentoutumaan. Nyt lähtöön on enää vajaa viikko, ja voin rehellisesti sanoa, että alkaa pikkuhiljaa jännittää päivä päivältä enemmän...

Alempana kuvia muutamista paikoista, joissa vierailin.

Kroatia Rijeka, Italia Venetsia, Puola Auschwitz

Terveisin,

Eerika